Havahduin siihen tosiasiaan, että mulla roikkuu post it-lappuja joka puolella, missä olen. Slogania joka lähtöön löytyy kaapinovista, työpöydältä duunissa, kirjojen välistä, kalenterin sivuilta ja jopa housujen taskuista. Jollain omituisella tavalla se on kai mulle tapa käsitellä vaikeita asioita; en tiedä; muistuttaa itseään niiden olemassaolosta päivittäin. Hämmentävää on kuitenkin se, että ajatukset ovat hyvin erilaisia. Uskottavia, uskomattomia, typeriä, henkeviä, turhia ja jokapäiväisiä.

Kotona mulla lukee post it-lapulla kaapinovessa: "Rakasta vain niitä, jotka rakastavat sinua." Absurdi unelma, joka ei koskaan toteudu. En edes tiedä mitä se tuossa roikkuu, kai juuri siksi, että haluan (tai ainakin yritän) hallita aivan kaikkea. Suorittaa ja omistaa, etteivät muut pääse vaan päättämään puolestani enää koskaan.

Työpöydän sermiseinässä post it-lapulla lukee: "Uskalla tulla rakastetuksi sellaisena kuin olet, niin voit lakata esittämästä sitä, jota luulet muiden haluavan rakastaa." Ihana lause, johon sen sijaan haluisin (ja yritän) uskoa.

Vessanovessa, juuri pöntön korkeudella lukee: "Heterouskaan ei tee onnelliseksi." Ja tämähän on vain silkka fakta. Jos sen voi muistaa edes muutaman kerran päivässä, pöntöllä istuessaan, saattaa siitä seurata jotain hyvääkin.

Kalenterin sisäsivuilta löytyi lisää käytännönohjeita: "You can have 2 of everything, but never 3. Make a decision of what of these are the most important and what has secondary value. Then choose, and leave 3rd out of question." Vieressä oli vanha kauppalista, jossa olin suunnitellut illallista ystävilleni. Listalta löytyi: ceasarsalaattia, suklaata ja tuoretta kalaa. Suklaa oli vedetty yli.

Näin toteutetaan yleviä ja vähemmän yleviä post it-taiteen piiriin kuuluvia elämänviisauksia.