Siis ei ihana Lontoon Apina, jonka kanssa menee edelleen loistavasti, vaan Hra. Virtanen.

Mitä minä nyt teen? Virtanen täytti päiväni ja nauratti. Kannusti ja kirjoitti. Kommentoi ja loi. Virtanen oli inspiraatio, kurkistus ukkomiehen eloon ja oloon. Vanha herra sai minussa aikaan sympatiaa, vihaa, huvittuneisuutta, myötätuntoa, ymmärrystä ja ymmärtämättömyyttä. Kaikkea.

Ja nyt se vain otti ja lopetti. -Miksi?

Kuka noihin saappaisiin voi astua?

P.S. Apinasta lisää myöhemmin.