Viime viikko oli aika kurja. Olin todella kipeä ja makasin sairaslomalla koko viikon. Olo ei ole vieläkään hulppea, mutta olen sentään taas töissä. Tein päätöksen hoitaa kroppaani paremmin jatkossa. Tämä on oikea lupausten lupaus nyt sitten.

Australian kanssa olemme pitäneet erityisen tiivistä yhteyttä ja tunteet ovat edelleen aika voimakkaat. Kieltäydyin tapaamasta Muusikkoa. Olen pitänyt matalaa profiilia, housut jalassa ja Australian mielessä. Lentolippuja olen vartioinut tarkasti ja vertaillut hintoja. Lentopelkooni olen alkanut jo valmentautumaan henkisesti ja uutta [halvempaa] asuntoakin etsin.

Tuntuu siltä, että tavallaan kaikki on mahdollista.Tuntuu siltä, että ehkä tämä kaikki tästä vielä.

Pönttöongelma on edelleen olemassa. Koko viikonlopun ajan hoidin vessatarpeeni siskon luona, jonne menin majailemaan asian takia väliaikaisesti, sunnuntaina kävin kavereilla pissillä ja aamun kärvistelin duunipaikalle asti. Tunnen itseni paitsi uusavuttomaksi myös erittäin säälittäväksi. Etsin nettineuvosta vinkit, kokeilin kaikki ja ei tulosta. Olen neuvoton. Joku sanoi mulle, että Kodin Putkimies toimisi talouspaperitukkoihin putkistoissa. Toiset taas väittävät, että sitä ei saa laittaa pönttöön alkuunkaan. Osa ehdotti sellaista imukuppi-systeemiä. Olen joka tapauksessa pakotettu sotaan tämän asian taistelutantereelle, sillä huomenna mamma tulee luokseni yökylään pariksi vuorokaudeksi. Se tietää järjetöntä siivousmylläkkää tänään. Osaisivatkohan rautakaupan pojat neuvoa mua, jos oikein sievästi hymyilisin? Niin, ja ainahan voi tilata Putkimiehen...

Mietin Albertaa. Onkohan hän jo palannut lomaltaan Italiasta? Olen kateellinen.